Näin tänä aamuna ilmeisesti niin jännittävää unta sukellusveneistä (jotka eivät kyllä olleet ihan pääosassa) että päätin alitajuntaisesti koisailla tunnin enemmän kuin pitäisi. Seurauksena tietenkin (taas) myöhästyminen Kultur och samhälle -tunnilta, mulla ei oo ollut järin hyvä tuuri tuon kurssin kanssa missään vaiheessa.
Noh, ei siinä muuta kuin aamupalaa nassuun ja tottakai koneelle. Netin pyörteissä huomasin kuitenkin jotain ihan oikeasti kiinnostavaa: John Frusciantelta on tullut uusi levy. Nimeltään albumi on PBX Funicular Intaglio Zone, väriltään marjapuuromaisen vaaleanpunainen ja sisällöltään ilmeisen elektronisvaikutteinen. Varsin kiinnostava tapaus siis. Kokeilin tässä jo koetilata levyä jäbän sivujen nettikaupasta, mutta täytyy pitää mielessä että koskaan ei kannata tehdä mitään leivän voitelemista vakavampaa ennen kello kahtatoista. Sama pätee myös yöaikaan, käänteisesti vain.
Tämä päivä, oikeastaan koko viikko, on mennyt hetkessä. Olen vain ollut, syönyt, käynyt pyörähtämässä yliopistolla, tehnyt ruokaa, kastunut sateessa, syönyt vähän lisää, kastunut vielä enemmän yyämäs. Tänään kuitenkin riehaannuin ja tein sen mitä aioinkin: menin leffaan!
Huomasin jo aiemmin että keskiviikkoisin Finnikinossa pääsee ilmaiseksi leffaan plussaseteliä vastaan. Mahtavaa, sanoin ja tilasin samantien kotipuolesta pari seteliä. Yksi meni jo parempiin suihin (piti tehdä pitsaa viikonloppuna!), mutta onneksi jäljellä oli vielä yksi, jonka vaihdoin tänään klo 17:35 leffalippuun. Tavoitteeni oli tsekata Wes Andersonin uusin, Moonrise Kingdom, jonka trailerin näin viimeksi leffassa ollessani (tuolloin katsoin Matkalla/On the Road- nimisen pätkän, joka oli myös vallan hyvä elokuvakokemus). Värikäs traileri jäi mieleen ja päätin joku päivä nähdä elokuvan ihan kokonaisuudessaan.
Leffa lunasti oletukseni ja oli todella piristävä, niin 60-lukulaisen ulkomuotonsa kuin tarinansa puolesta. Harmittavaa että näinkin mainiota leffaa oli katsomassa lisäkseni vain neljä ihmistä vaikka leffa on tullut vasta viikko sitten. Menkääpä siis korjaamaan virheenne ja käykää katsomassa leffa. Joko teatterissa nyt tai sitten kotisohvalla myöhemmin. Itse luultavasti korjaan leffan talteen dvd:nä kunhan sellainen vain ilmestyy.
Huomasin muuten että on syksy, sillä koko ajan sataa ja tuulee. Osansa saattaa olla tietenkin maantieteellisellä sijainnillani, olen huomannut että Oulussa todellakin tuulee koko ajan. Ainakin noilla silloilla. Harkitsen piakoin siirtymistä villakangastakkiini, hrrrr.
Niin ja voin sanoa, on aika tympeää kirjoittaa ruotsiksi mitään. Tälläkin hetkellä minun pitäisi rustailla sångrecensionia, mutta homma tökkii aika pahasti. Sisäinen perfektionistini ei vain suostu kirjoittamaan tönkköistä päälausemössöä. Onneksi tein eilen keksejä, niitä todellakin tarvitaan tänä iltana (kenties yölläkin...).
Onneksi on kaunistakin ruotsinkieltä, seuraava biisi on mainio esimerkki sellaisesta. Lyssna och njut!
