Päätä tai häntää

Ei löydy täältä. Siksi onkin aivan hyvä kirjoittaa mitä sattuu ihan vain siksi, että saisi laittaa seuraavan kappaleen tänne. Huterana aasinsiltana voi toimia vaikkapa tuo uusi ulkoasu, joka oikeastaan vaihtui jo pari kuukautta sitten. Se ei varmaan kuvaa Saimaata, mutta onneksi on mielikuvitusta.

Jouluja

Mä oon aina myöhässä, niinhän se meni.

Mitä sitten teen, mitä sitten teet?

Kotona, hereillä, yöllä. Huone oli siisti kun saavuin ja sen jälkeen sellainen kuin yleensä missä tahansa paikassa, jonne saavun. Hallittu kaaos olisi sangen kuvaavaa.

Tämä on juuri sellainen hetki, jolloin katsellaan filtteröityjä kuvia erinäisiltä sivustoilta ja huokaillen haikaillaan kauniin elämän perään. Omia haaveitani kuvaavat parhaiten seuraavat.

Eurooppa kutsuu, mutta mitä minä vastaan?

The owls are not what they seem

Junassa kello kolmen hujakoilla ei enää ajatus kulje, mutta onneksi on musiikkia.



Takana on mm. Greyn Anatomiaa (kyllä, olen sortunut… mutta vain junamatkoilla!) ja yksi kutkuttava jakso Twin Peaksia. Kakkostuottarissa homma alkaa mennä hämäräksi, joten yksin katsominen on riskialtista. Onneksi juna on niin hyvin valaistu että mielikuvitus ei toivottavasti ala laukata liikaa.

9% akkua ja noin 6h yöunia houkuttelevat minua jo nukkumaan, joten…. zzz..

Ristiriitaista vai ei?

Tällä hetkellä tuntuu siltä että Kempton kutsuu jo vahvasti, mutta uskon että kuukauden kestävän joululoman aikana myös Helsinki vetää puoleensa. Fiilikset vaihtelevat siis varmasti molempien seuraavien biisien suuntaan.

Safkaa, suufilaisia ja soulia

Mä pidän ruuanlaitosta aika paljon, mutta olen yleensä niin laiska etten jaksa tehdä mitään erikoista vaan jumitan niissä samoissa ruokalajeissa aika usein. Kuitenkin tässä vaiheessa perustaidot on tullut kerättyä, joten vanhojen tuttujen ruokien tuunaus on myös mahdollista - ilman että lopputuloksesta tulee yököttävää kuraa (vinkki: älä laita oliiviöljyä muffinsseihin). Lisäksi ei tarvitse nähdä sitä vaivaa, että opettelisi jonkin uuden reseptin vaan voi tehdä sitä vanhaa mössöä uusilla höystöillä. Jännää.

Mun vanha suosikkini on tonnikalapasta, jonka perusohjeen löysin pari vuotta sitten Pastanjauhantaa-blogista. Oikein maukasta kamaa, mutta nyt halusin hieman soveltaa ja esimerkiksi tomaattimurska puuttui tällä kertaa kaapista, joten korvaustoimenpiteitä tarvittiin muutenkin. Seuraavaksi blogihistorian ensimmäinen resepti, huhhuh!

Laiskan päivän tonnikalapasta

- sipuli

- loraus öljyä

Kuullota. Öljynä itse käytin oliivista versiota mut oonki tällanen hifistelijä :D

- pari rkl purkkiherneitä

Hetken aikaa kuullotusta (semipienellä lämmöllä!) edellisten kanssa.
Itse suhtaudun ennestään noihin pieniin vihreisiin palleroisiin epäluuloisesti, 
joten varmuuden vuoksi käristin sit niitä hetken ajan. Jos olet rohkeampi (sellainen 
joka rokkaakin syö, minä en) niin voit lisätä vasta seuraavassa vaiheessa.

- 2 prk tonnikalaa

- pari rkl purkkimaissia

- ketsuppia

- tomaatti tai pari

Lisää valutetut tonnikalat ja maissi sekaan, ketsuppia sillai et tulee väriä 

ja kosteutta, ei liikaa. Tomaattimurska olis aika ihanteellista, sillä ketsupista 

tuli pikkasen liikaa makeutusta. Koska ketsuppi on tollasta lirua niin heitin 

muutaman viipaloidun kirsikkatomaatin sekaan ja sit hauduttelin 

(kolmosella/nelosella) kaikkea jonkun aikaa et tomaatit&co. pehmenis.

Huom! Tässä vaiheessa lisukepastan keittäminen olis hyvä alottaa! 

- kasvisliemikuutio

- jauhettua mustapippuria

murustele kasvisliemikuutio joukkoon ja heitä perään ehkä noin teelusikallinen

mustapippuria. Kasvisliemikuution voi tietty korvata ihan omalla maustekombolla

mutta tänään ei jaksanut alkaa sellaisia miettimään. Hyvää näinkin.

- ja lopulta tärkein: kermaa purkillinen

Jokaisen ruuan suola (hmm, nyt ei kielikuva oikein pelitä) on ruokakerma ♥

No ei vaiskaan, mut toimii hyvin tässäkin ruuassa. Mietin tosin ennen laittoa

et menis ilmankin mut laitoin silti :D Lisää ihan lopuksi ja laita levyä pienelle

samalla. Määrä on aika överi mut ei oo niin nuukaa :D Toki voi laittaa

vaikka puolikkaan vain, mut itsellä jää ne puolikkaat usein 

jääkaappiin lopulta homehtumaan.

Lisäksi pastaa tms. lisuketta, juustokin on varmaan ihan jepaa mut tällä 

kertaa en jaksanut alkaa raastamaan. Kantsii heittää pastan kaveriksi

ihan reilusti kastiketta, kuivasta pastamössöstä tulee vaan paha mieli.

Sitten vain omnomnom ja lopuksi ylitäysi massu.

lavastettu kuva, josta on rajattu pöydän todellinen tila (= anarkia)

Tästä on hyvä kieriä kohti makkaria ja jatkaa huomiseen tenttiin lukemista (islamin peruskurssi). Musta tosin vähän tuntuu siltä että tän mättämisen jälkeen makuuasennossa lukeminen ei ole ehkä kaikista paras idea… Onneksi tentti on kuitenkin vasta kahdelta alkava eli ainahan sitä ehtii huomenna paniikkilukea tai sitten valvoo koko yön päntäten (toimii myös, mutta suosittelen vain erittäin epätoivoisille). 

Tämän blogipostauksen kantava voima ruuan lisäksi on myös Buikan musiikki, jonka sielukkaan tyylin kautta saatiin tällainen oikein ihastuttava sanaleikki aikaan. Suufilaiset sen sijaan liittyvät islamiin ja tähän ulottuvuuteen ajattelinkin nyt paneutua tarkemmin. Siis hyvästi jää, kuten Idän ihmeetkin (uusin levy toimi ruuanlaittomusanani) sanoisivat.

Sleepless in Håkansåker

Kello on vasta puoli kahden hujakoilla eli vielä on aikaa… Unirytmin sekoittaminen on varma keino tuhoon, mutta tässä vaiheessa täytyy ottaa kovat aseet käyttöön. Kaksi tenttiä takana, kolme edessä. Yksi on jo menetetty tapaus, mutta lunastettavana on vielä 25 opintopistettä eli kolmen kuukauden opintotuet eli elämän edellytykset. Taistelu elämästä ja kuol…

Okei, tämä 1500/1600-lukujen sotahissa alkaa selvästi tekemään tehtävänsä ja päänsisäinen eeppinen kertojaääni suoltaa latteuksia varsin tehokkaasti. Mikäs siis olisi parempaa kuin kirjoitella sheibeä blogiin ♥

Tällaiset viimeisen illan pakko-opiskelut ovat toisaalta hirveitä mutta silti niin kivoja. Tavallaan rakastan sitä tunnetta kun on pakko mehustaa itsensä ihan äärirajoille ja saada tehtyä jotain, mutta toisaalta stressi ja mahdollinen epäonnistuminen ovat riskitekijöitä.

----

klo. 4:30

Dioja on takana jo lukuisia, mutta puoliväli on vielä saavuttamatta. Hieman nuutunut fiilis, mutta viiden hujakoilla on tiedossa suihku ja toivottavasti myös piristyminen. Lukeminen on ollut aika jaksottaista ja ohessa on niin lakattu kynnet kuin vähän siistitty paikkojakin. Kissa jaksoi urheasti valvoa kanssani ainakin neljään, mutta nyt sekin on jo vetäytynyt yöpuulle - nimittäin raapimispuunsa mukavaan pesäkoloon. Ei ollut siis siitäkään yökyöpeliksi.

---

klo 6:22

wihihihiiihii… Hieman yli puolivälin mutta julmettu kiire taitaa tulla. Ulkona tapahtuu jo jotain, toivon että kyseessä olisi muutto tms. eikä suinkaan murtovarkaus. Mietiskelin jo äsken mitä tapahtuisi jos silminnäkijä havaittaisiin… Suihku piristi, mutta silmiä väsyttääääää…

---

klo 7:30

-_____- zZZzzZZZzzZZZ...

Nyyhkypyyhky

Liian monta syytä turhautua, vain yksi päivä

- liikaa tenttejä (viisi!) kolmessa päivässä

- yksi essee, yksi luentopäiväkirja, 0 mielenkiintoa

- enemmän tunteja koulussa kuin yöunia

- liikaa vammasia ajoissa olevia bussikuskeja

- liikaa sosiaalista aktiviteettia ja ahdistavia hetkiä

Karvinen puhuu harvinaisen totta, mutta voisin liittää tuohon aika monta päivää kaveriksi.

Tämä viikko tulee oleman yksi elämäni hirveimmistä, trust me…

On helppo tarttuu kiinni ja kohta päästää menemään

Jag är igen kär i den här herrens musik. From the bottom of my heart to the tip of my toes.

http://youtu.be/ajx3EXby25s
http://youtu.be/CaEOpIjeduk
http://youtu.be/_FSEEeQOrio

Muuten sitten en ehkä olekaan niin hyvää tahtoa puhkuva, onneksi sosiaaliset taitoni saavat uinua ainakin viikon kun valmistaudun tähän tenttihelvettiinkoetukseen.

Seuraavien viikkojen sisään tieni käy meksikolaisiin pikkujouluihin, kahviloimaan, tuskailemaan kirjastoon ja lopulta kotiin ♥

Rakkaudesta

"For love is not to be bought, in any sense of the words, its silken wings are instantly shrivelled up when any thing beside a return in kind is sought."

Mary Wollstonecraft, vaikutat naiselta, johon kannattaisi tutustua tarkemmin. Toivottavasti meille löytyy vielä yhteistä aikaa. Ei ole varmasti ollut helppoa olla naisfilosofi 1700-luvulla, mutta tämän lyhyen tutustumisen myötä olen huomannut että ajatuksesi ovat aika rautaisia. Tämä poimimani lainaus vaikuttaa kovin hempeältä, mutta kielikuva natsaa. Kiitos siitä.

Lähde