Muumivoimaa!

Muumivoimalla pääsykokeita kohti!

Muuten vain söpö kissa :3

RANDOM AND I KNOW IT!

Tuska.

ARGH, ärsyttää ja väsyttää samalla kerralla. Olo on kuin kastemadolla ja homma ei todellakaan toimi. Työpäivä pitkästä aikaa, mutta olen alkanut epäillä kaikkea: kannattaako historian opiskelu, olisiko minusta mihinkään muuhun kuin opettajaksi ja onko opettajan työ näin TYLSÄÄ. Tuntuu inhottavalta olla sijaisena kun tekee perus sijaishommia eli teettää itsenäistä työtä koneen tai kirjan ääressä. Puuduttavaa, tiedän, ja se ärsyttää suunnattomasti. Toisaalta en voi muutakaan, sillä oma tieto ei riitä filosofian tunneille ja Suomen sodat ovat autuaasti unohdettuja. Inhottaa tehdä hommat huonosti ja ennen kaikkea oppilaiden kannalta tylsästi, mutta ei ole muuta mahdollisuutta.

Pääsykokeisiin lukeminenkin laahaa ja olen hyvin usein ollut lähellä luovuttamista. Mitä turhia enää yrittämään kun peli on jo menetetty, eikä mulla muutenkaan mitään mahkuja olisi? Ei näin! Motivaatiota on pitänyt haravoida vähän sieltä sun täältä viime aikoina, mutta onneksi on vielä aikaa. Pitäisi vain saada raahattua itsensä useammin kirjastoon tai nuokkarille, sillä ne ovat sopivan virikkeettömiä paikkoja. Kotona kiinnostavat enemmän tv-sarjat, käsityöt tai muuten vain laiskottelu.

Mä putoan

Se sanoittaja, joka pukelsi ylläolevan kaltaisen iskelmähelmen paperilta äänitteelle ja sitä kautta myös minun päähäni, ei ole suosiossani tällä hetkellä. Sen lisäksi, että hän on tehnyt ärsyttävän viisun, joka jää päähäni jumiin loppupäiväksi (köh, yöksi...), antaa se myös epärealistisen kuvan putoamisesta, tai kuten minun tapauksessani kaatumisesta. Njoo, eri verbi eri merkitys, tiedän, mutta myös mainion kehno aasinsilta. Khej, taitaa aasi tippua rotkoon... KORJAAN: pudota!

Kuitenkin, olen siis viime aikoina ollut raivostuttavan usein kosketuksissa valkean, kostean ja vaarallisen liukkaan pinnan kanssa. Oli kyseessä sitten pyörätie taikka suihkun lattia, voin sanoa: ärsyttää! Tuntuu siltä että tuuri parantuu entisestään ja seuraava luiskahdus tapahtuu neljän pyörän päällä. Mikäs siinä, onhan siitä jo aikaa kun viimeksi mursin nimettömäni. Nyt sillä on sentään jotain suojaa.

Huokaus sentään. Huomenna on töitä (hih, sijaisen rankka työtahti on 7 tuntia kuussa - mutta palkkakin on sen mukaista...) ja olen vielä hereillä. Kello tosin on vielä armollisella päällä, mutta ei anna anteeksi kovin pitkää valveilla vetvomista. Siispä, öitä!

Kirjoitukset ohi

Bulibuli Istanbuli!

Lennot on vihdoin lunastettu ja reissu muuttui sanoista teoiksi, huhhuh. Lähtöön on 18 päivää, mikä tuntuu älyttömän vähältä ajalta - tähän asti olen ajatellut sen olevan kaukana tulevaisuudessa mutta kalenterin tsekkaaminen osoitti ajan julman tahdin.

Reissu tulee olemaan jännä monesta syystä: näen Niinan pitkästä aikaa (reilistä on jo 7 kuukautta, wtf!), budjetti on matalampaakin matalampi ja käyn ekaa kertaa toisessa maanosassa! Istanbulhan jakautuu Euroopan ja Aasian puolelle ja Niina asuu Aasian puolella, joten siellä tulemme luonnollisesti hengailemaan. Niin ja reissu on sangen pitkä myös, sillä tulemme Istanbuliin 1.4. ja palaamme Helsinkiin 8.4. Lennot ovat suoria eikä hintakaan ollut kauhistuttava (248€), mutta hieman ärsyttää että vielä eilen se maksoi reilun kympin vähemmän. Pikkusumma joo, mutta kun lentojen päälle tulee vielä junamatkat, vakuutukset, majoitukset sun muut niin kympin säästökin olisi ollut ihan jees. Noh, onneksi liput ostettiin kuitenkin nyt, ties kuinka paljon ne olisivat maksaneet parin päivän päästä.

Mutta jee, tuonne aivan pian! :)