perjantai 12. marraskuuta 2010

Blogikirjoittamisen sietämätön keveys

Mullapa nyt irtoaa tätä bloggailua, on se jännä :D Mutta terveisiä taas lusmulinnasta, täällä ollaan tiukasti tehty ei-mitään. Mitä nyt turhia rehkimään, samalla linjalla oltu since ´93.

Mutta kiitos Annikan fb-viestittelyn, muistin jo kauan sitten haudatun projektin, joka tunnetaan yleisesti nimellä nuttu. Noin vuosi (vai oliko se kaksi?) sitten innostuimme, kiitos Niinan, nuttujen neulomisesta etiopialaisille vauvoille. Ja tuloksena oli yksi valmis hugenuttu, yksi puolivalmis mininuttu ja yksi epämääräinen nuttu. Jotka tälläkin hetkellä lojuvat tekijöidensä kaapeissa unohdettuina. Itse tunnustan osuuteni toiseen nuttuun, jonka takakappale on edelleenkin aika keskeneräinen. Kaikki kunnia kuitenkin tuolle herättäneelle fb-viestille, jonka takia kaivoin tänään rakkaan nuttuni naftaliinista ja jatkoin sen näpertämistä. Olisi ollut kivaa tehdä sitä nuokkarilal yhdessä muiden kanssa, mutta en sitten päätynytkään sinne, vaikka aluksi se oli suunnitelmissa. Mutta kukapa nyt kylmässä ilmassa haluaisi polkea, en minä ainakaan :p Mutta ohessa kuva keskeneräisestä nutusta (ja meidän vauvasta joka ilmeisesti haluaisi sen itselleen...).


Laiska päivä, olen vätys. Voisin ottaa nyt vihdoin itseäni niskasta ja edetä noiden uskonnon itsenäisten muistiinpanojen kanssa. Eli sayonara vaan, buddhalaisuus, sekä toivottavasti myös japanin & kiinan uskonnot, kutsuvat!

Ei kommentteja: