Se on LOPPU NYT! Olen ollut kärsivällinen ja pitkämielinen, yrittänyt ajatella kivoja asioita ja olla positiivinen. Optimistisuuteni on ollut ylitsevuotavaista, mutta nyt lähde on viimeinkin tyrehtynyt. Tämä kesä on virallisesti huono ja kalsea. Kyllä, muistan edelleen ne pari lämmintä (okei, kuumaa) viikkoa toukokuun lopulla ja jokusen lämpimän viikon kesäkuunkin puolella, mutta muuten: tämä kesä on pettänyt kaikki odotukseni.
Tämän takia on ihan ok syödä kaksi suklaapatukkaa ja katsoa HIMYM:iä koko päivä.
(Does anyone smell the scent of guilty conscience? Anyone?)
ARGH, ärsyttää ja väsyttää samalla kerralla. Olo on kuin kastemadolla ja homma ei todellakaan toimi. Työpäivä pitkästä aikaa, mutta olen alkanut epäillä kaikkea: kannattaako historian opiskelu, olisiko minusta mihinkään muuhun kuin opettajaksi ja onko opettajan työ näin TYLSÄÄ. Tuntuu inhottavalta olla sijaisena kun tekee perus sijaishommia eli teettää itsenäistä työtä koneen tai kirjan ääressä. Puuduttavaa, tiedän, ja se ärsyttää suunnattomasti. Toisaalta en voi muutakaan, sillä oma tieto ei riitä filosofian tunneille ja Suomen sodat ovat autuaasti unohdettuja. Inhottaa tehdä hommat huonosti ja ennen kaikkea oppilaiden kannalta tylsästi, mutta ei ole muuta mahdollisuutta.
Pääsykokeisiin lukeminenkin laahaa ja olen hyvin usein ollut lähellä luovuttamista. Mitä turhia enää yrittämään kun peli on jo menetetty, eikä mulla muutenkaan mitään mahkuja olisi? Ei näin! Motivaatiota on pitänyt haravoida vähän sieltä sun täältä viime aikoina, mutta onneksi on vielä aikaa. Pitäisi vain saada raahattua itsensä useammin kirjastoon tai nuokkarille, sillä ne ovat sopivan virikkeettömiä paikkoja. Kotona kiinnostavat enemmän tv-sarjat, käsityöt tai muuten vain laiskottelu.
NÄLKÄ! Hyvin ymmärrettävä ja luonnollinen reaktio, mutta jääkaappi on kaukana ja täynnä tyhjää (ainakin sellaista mitä mä söisin)
KOULU! Tämä sisältää kaiken uusintakokeista läksyihin ja aineenkirjoituksista vastuuhommiin. Tuskaa...
AUTOKOULU! Joo, huomasin jo että musta ei luultavasti kovin hyvää kuskia ainakaan lähiaikoina ole tulossa ja teoriaakin pitäisi (muka) jaksaa lukea. Ja Petee, mikset sä soita...
SYNTTÄRIT! Huomasin että senkin aika olisi tässä kuussa, enkä mä oo mukana yhtään! Synttärit ei saa tulla huomaamatta, se on ihan tyhmää, hmph. Kaiken lisäksi vielä autokoulun finaali alkaa sitten samalla lähestymään...
Tuntuuko tutulta? Ainakin mulla täällä tällä hetkellä, eihän mulla tietenkään ole muuta tekemistä kuin roikkua nettiavaruuden bittipuussa (eli in finska: olla in da fb). Matikkaa ei oo koskaan ollut, siitä mitään läksyjä tule. Ja ei mulla mitään muita kiinnostuksen kohteita ole, muuten vain ostin kaksi lankakerää. Ja nukkuminen, pah. Kuinka yliarvostettua.
Että näin.
PS. tanssiminen on kivaa, kunhan pääsee niistä tuskaisista harjoituksista omiin koloihinsa treenaamaan :3
Huokaus. Mä haikailen kaipailua tällä hetkellä, mulla kun ei ole oikein mitään mitä palavasti haluaisin, tehdä tai kokea. Kaukorakkaus tarkoittaa n. 20 minsan pyörämatkaa (jonka taittaa vielä nopsempaan autolla, liiankin usein...), loma meni ja kouluhommissa ei ajatuksia riitä muuhun kuin laiskotteluun, ja aikakin kuluu ihan tarpeeksi lujaa, hyvä että pysyy vauhdissa. Ja kaiken päälle, mun sormi on kipeä! Musta tuntuu, että tällaisesta elämän tuskattomuudesta ja omien hampaiden aikansaannoksesta ei kantsi valittaa liikaa, tulee muuten oikeasti tyhmä olo. Mutta mitä voi, kun kaikissa kivoissa kirjoissa ja biiseissä ois just nyt sellaista inspiraatiota ilmassa. Mä haluan taiteellista tuskaa ja paloa, yhy :((
Nojoo, en halua. Mä vaan yritän revitellä, olen jotenkin niin tylsän tasainen ja ennen kaikkea LAISKA tällä hetkellä. Kirja on luettu (kiitos pelikaanimies!), mutta kummasti tuo matikka ei irtoa päästä. Noh, onneksi on muitakin läksyjä joita tehdä :) Pitäs vaan saada edes pari plussaa haaviin, en halua joutua Mikon lusmuilijalistalle. Minkä sille voi kun on niin pirun hidas viittaus, sieltä kun tietyt kraakkujat ovat liiankin innokkaita tauluilijoita...
Hmph, tuntuu vähän siltä että tästä on tulossa turhan vinetyksen blogi.
viisaudenhammas kummittelee poissaolollaan: tiedän kyllä, että et aiheuttanut vaivaa, mutta voisitko antaa leukani olla rauhassa. Kohta kaverisikin lähtee samoille teille, niin et ole yksinäinenkään. Kiitos ja näkemiin, au revoir bon voyage!
vanhojentanssit: tanssii, ei tanssii, pari, ei paria, innostus, ei innostusta, rahaa, ei rahaa. Mihin tässä nyt lopulta oikein tullaan?
sosiaalinen ahdistelu: no en nyt tiedä krhmkrhm, mikset kysy vaikka Ullaa tai jotain muuta... Ja ei, en kyllä nyt ihan tiedä minne ne turhat liput voisi laittaa. Uhumhum, kylläkyllä, niinniiin, juujuu, heihei...
netin lagaus: Happy pets takkuaa :( Ja aivojeni lahoamisen sivutuotteena syntynyt aiempi blogikirjoitus katosi sen sileän tien. Juuri kun oltiin vähän päästy etenemään.
Onneksi löytyy myös ilon aiheita: matikantunnit ("seitsemän lapsen pers... perhe"), vapaa-aika, musiikki, kisut (turvallisesti oven takana :p), sekä uinuilu lattialla unilelun kanssa :))
Vitsit, tekis pitkästä aikaa mieli tehdä jotain taiteellista. Phyh, kuulostaapa dramaattiselta :D Mutta nyt on sellainen täytenäinen olo, pitää saada tehdä jotain luovaa ja vapauttaa ajatukset. No, sitä ennen ehkä tuo enkun aine kasaan. Sitten voisi kokeilla noiden lautasliinojen kanssa jotain... Ajatus juoksee jo siihen suuntaan, että kohta olenkin ihan muissa maailmoissa, kuin PG:n kirjoitusten parissa. Siispä heti toimeen! ;)
