Olen nyt tänä syksynä aloittanut uuden harrastuksen eli lukupiirin. Oikeastaan liityin jo olemassaolevaan kirjallisuuskerhoon eli mistään suuresta kulttuurin palon sytyttämisestä minua ei voi oikein syytää, mutta kuitenkin: on kiva lukea kirjoja ja lähes yhtä kivaa on keskustella niistä kuuman kaakaon ääressä kahvilassa.
Miettiessäni ensi vuoden alkuun jotain mielenkiintoista kirjaa luettavaksi, muistin oman vanhan klassikkohaasteeni jo lähes kolmen vuoden takaa. Silloin olin vielä lukiossa, mutta luettuja klassikoita oli kertynyt jo ihan mukavasti: 5/100 BBC:n listasta sekä 12/100 Keskisuomalaisen listasta. Mutta mikä onkaan tilanne nyt, kun ikää on jo kertynyt sen verran että se ei ole enää oiva tekosyy, jonka taakse piiloutua.
Pikainen tsekkaus tuotti seuraavanlaisen tuloksen: BBC 12/100 ja Keskisuomalainen 18/100. Kolmessa vuodessa olen siis BBC:n listalta jopa seitsemän ja Keskisuomalaisen listalta kuusi kirjaa. Osa on toki samoja - esimerkiksi Tuulen viemää ja Sieppari ruispellossa - mutta olen kuitenkin ihan ylpeä tuloksesta. On myös hauska miettiä missä tilanteissa kirjoja on tullut luettua: esimerkiksi Sieppari ruispellossa -kirjan luin lukiossa englannin kirjaesitelmää varten ja Tuulen viemää tuli luettua monen muun kirjan lisäksi kesätöissä kirkkoesittelijänä. Myös esimerkiksi Jan Guilloun Ondskan on jäänyt mieleen, sillä luin sen viime syksynä yliopistossa ruotsiksi Skönlitteratur-kurssia varten.
Listan tutkailusta oli nytkin hyötyä ja aionkin ehdottaa jatkossa lukupiiriin kirjoja tältä listalta. Esimerkiksi Sylvia Plathin The Bell Jar on jäänyt mieleen jo aiemmin ja päätyi nyt listalleni. Pieni kirjastoreissu olisi kuitenkin ehkä tehokkaampi keino, sillä siellä kirjojen takakannet myyvät ainakin minulle varsin hyvin mielenkiintoisia kirjoja.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste normaalius. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste normaalius. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 24. marraskuuta 2013
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Älä suomi, sinä norja ja korea!
Ah, tämä jo jonkin aikaa luonnoksissa kellinyt otsikko kaipasikin jo huomiota ja julkaisua! Vitsi lähti liikkeelle jo huhtikuussa jossain Baltian päällä kun matkasimme Marjutin kanssa Istanbulin ihmemaasta kohti (nyt kotoisaa!) Helsinkiä. Eipä silloin tiennyt tyttö että samalla lennolla luettavana ollut Helsingin yliopiston pääsykoekirja olisi jo viiden kuukauden kuluttua uudelleen käsittelyssä, nyt kyseisen opinahjon esseetä varten. Voin sanoa, hieman hajottaa (mutta viikon päästä enemmän, silloin on deadline, ehe ehe).
Koulu krhm, siis yliopisto (joka on Suomen ainoa huippuyliopisto, paras ikinä, briljantti yms. ainakin jos näitä kaikkia kurssien alkuhöpinöitä uskoo...) on alkanut ihan jepasti, mitä nyt asioiden tekeminen tuntuu hieman oudolta n. 8 kuukauden kesäloman jälkeen. Uusia ihmisiä on joka puolella ja nimimuisti alkaa pikku hiljaa selvitä siitä alun ylikuormittumisesta. Olen jo meinannut sotkea itseni moneen hommaan mukaan, mutta onneksi sisäinen laiskurini on hidastellut tahtia sopivasti. Eka hönä lintsauspäiväkin on jo takana kuten myös viime hetken esseenpalautus, mikä osoittaa että joka syksyiset kauniit ajatukset ahkerasta opiskelusta ja omien opiskelumallien uudistamisesta ovat yhtä häilyviä kuin aina muulloinkin. Ah, siellä se sisäinen alisuoriutujani edelleen on ♥
Mitäs muuta sitten..? Noh, elämä Helsingissä on aika helppoa ja hämmentävän normaalia eli mitään ihmeempää tajunnanräjäytystä ei sitten tullutkaan (pettymys). Kaiken kaikkiaan elämä täällä 10 kilsan päässä keskustasta on aika samanlaista kuin Kemptonissa. Monen sortin kauppoja, palveluita ja häppeninkejä kyllä löytyy mut silti löhöän kotona ja katson Siltaa (hyvä sarja!) ja vedän herkkuja nassuun. Pleikkarin ja HP nelosen pelaaminen on myös kivaa...
Tähän loputtomaan laiskuuteen ja sen ylistykseen olis varmaan hyvä lopettaa, MUTTA pakko sanoa et taidan aloitella tokan esseen kirjoituksen just nyt. Ihan vain kumotakseni kaiken minkä sanoin aiemmin.
Tajunnanvirtaa lauantailta ja sunnuntailta, jolloin katsottiin yksi tv-sarja (n. 10h), syötiin paljon (∞ kcal) ja käytiin vain lähikaupassa ja kissan kanssa kierros talon ympäri. Sounds like a perfect weekend to me (toim. huomio)
Mitäs muuta sitten..? Noh, elämä Helsingissä on aika helppoa ja hämmentävän normaalia eli mitään ihmeempää tajunnanräjäytystä ei sitten tullutkaan (pettymys). Kaiken kaikkiaan elämä täällä 10 kilsan päässä keskustasta on aika samanlaista kuin Kemptonissa. Monen sortin kauppoja, palveluita ja häppeninkejä kyllä löytyy mut silti löhöän kotona ja katson Siltaa (hyvä sarja!) ja vedän herkkuja nassuun. Pleikkarin ja HP nelosen pelaaminen on myös kivaa...
Tähän loputtomaan laiskuuteen ja sen ylistykseen olis varmaan hyvä lopettaa, MUTTA pakko sanoa et taidan aloitella tokan esseen kirjoituksen just nyt. Ihan vain kumotakseni kaiken minkä sanoin aiemmin.
Tajunnanvirtaa lauantailta ja sunnuntailta, jolloin katsottiin yksi tv-sarja (n. 10h), syötiin paljon (∞ kcal) ja käytiin vain lähikaupassa ja kissan kanssa kierros talon ympäri. Sounds like a perfect weekend to me (toim. huomio)
![]() |
| Joidenkin |
torstai 4. heinäkuuta 2013
How you doin'?
Njoo, anteeksi vain kaikki epileptikot ja migreeniin taipuvaiset edellisestä "kirjoituksesta": yritän jatkossa ilmaista itseäni ihan sanallisesti ja liikkumattomin kuvin noiden (ah niin jännittävien!) gif-animaatioiden sijasta. Muttas muttas, mitä voidaankaan päätellä noista triumfaalisista virtuaalituuletuksista? Kyllä, usean kuukauden urakka on ohi ja tuotti hyvin hedelmää, sillä ensi syksynä aukeavat Helsingin yliopiston ovet (huom, Porthanian pyöröovista puikkelehtiminen on yllättävän hankalaa, totesin pääsykokeeseen mennessäni – kielikuvalla on siis myös käytännöllinen aspekti!), ja maalaishiiri toivottavasti oppii kaupunkilaisen elkeitä ja muuttuu kosmpoliitiksi cityrotaksi.
Pääsykokeiden tulosten jännäämisen ohella olen raatanut enemmän ja vähemmän kesätöissä: kaiken kaikkiaan tänä kesänä työskentelen kahdessa työpaikassa yhteensä 10 viikkoa. Koululaisen kesälomat olisivat kai siinä ajassa hurahtaneet täysin, mutta tällaiselle kevään ajan lusmuilleelle tyypille, jolle pääsykoekirjojen lukeminen ei ikävä kyllä useinkaan käynyt työstä, on töiden tekeminen ihan hyödyllistä. Aikatauluihin tottuminen on hyvästä ensi syksyä ajatellen ja niin myös raha: isoon pahaan pääkaupunkiin muuttaminen pelottaa jo valmiiksi lompakkoani. Kaikki raha ei kuitenkaan ole sujahtanut kiltisti pankkitilille haudottavaksi vaan ostin taimitarhassa todellakin raadetuilla ja ansaituilla rahoilla itselleni uuden MacBook Airin. Tälläkin hetkellä teksti soljuu näppäimistölle kuin unelma ja iltapäivän hiljaiset tunnit kirkolla kuluvat mukavasti HIMYM:in parissa.
Tällä hetkellä siis olen töissä kirkon oppaana, mikä on ihan kivaa. Paikka ja työ ovat tuttuja, sillä olen ollut kahtena kesänä aiemminkin töissä täällä. Työ on mukavaa ja koostuu lähinnä turistien kanssa asioimisesta, mutta miinuksena on pitkä työaika (klo 10-18) ja tuhottoman runsas luppoaika. Kirjat ja tietokone ovatkin ehdottomia viihdykkeitä! Huomisen jälkeen olen ollut jo kolme viikkoa täällä ja tarkoituksena olisi jatkaa vielä neljä viikkoa lisää: elokuun alussa fiilis voi siis olla eri, sillä seitsemän viikkoa on todellakin kova sana. Onneksi yliopisto alkaa vasta elokuun viimeisellä viikolla, joten minäkin voin edes pari viikkoa nauttia kesästä. Muutto tosin taitaa jo painaa siinä vaiheessa kovaa päälle eli jää nähtäväksi kuinka paljon maltankaan vain olla...
Kappas, viimeinen tunti on jo alkanut ja taitaa olla aika katsoa päivän ensimmäinen HIMYM-jakso! Kova sana, sillä esim. eilen katsoin valehtelematta varmasti reilut kymmenen jaksoa, ainakin... :) Tällä vauhdilla neloskausi on pian katsottu – vapiskaa A&A, otan teidät pian kiinni!
Pääsykokeiden tulosten jännäämisen ohella olen raatanut enemmän ja vähemmän kesätöissä: kaiken kaikkiaan tänä kesänä työskentelen kahdessa työpaikassa yhteensä 10 viikkoa. Koululaisen kesälomat olisivat kai siinä ajassa hurahtaneet täysin, mutta tällaiselle kevään ajan lusmuilleelle tyypille, jolle pääsykoekirjojen lukeminen ei ikävä kyllä useinkaan käynyt työstä, on töiden tekeminen ihan hyödyllistä. Aikatauluihin tottuminen on hyvästä ensi syksyä ajatellen ja niin myös raha: isoon pahaan pääkaupunkiin muuttaminen pelottaa jo valmiiksi lompakkoani. Kaikki raha ei kuitenkaan ole sujahtanut kiltisti pankkitilille haudottavaksi vaan ostin taimitarhassa todellakin raadetuilla ja ansaituilla rahoilla itselleni uuden MacBook Airin. Tälläkin hetkellä teksti soljuu näppäimistölle kuin unelma ja iltapäivän hiljaiset tunnit kirkolla kuluvat mukavasti HIMYM:in parissa.
Tällä hetkellä siis olen töissä kirkon oppaana, mikä on ihan kivaa. Paikka ja työ ovat tuttuja, sillä olen ollut kahtena kesänä aiemminkin töissä täällä. Työ on mukavaa ja koostuu lähinnä turistien kanssa asioimisesta, mutta miinuksena on pitkä työaika (klo 10-18) ja tuhottoman runsas luppoaika. Kirjat ja tietokone ovatkin ehdottomia viihdykkeitä! Huomisen jälkeen olen ollut jo kolme viikkoa täällä ja tarkoituksena olisi jatkaa vielä neljä viikkoa lisää: elokuun alussa fiilis voi siis olla eri, sillä seitsemän viikkoa on todellakin kova sana. Onneksi yliopisto alkaa vasta elokuun viimeisellä viikolla, joten minäkin voin edes pari viikkoa nauttia kesästä. Muutto tosin taitaa jo painaa siinä vaiheessa kovaa päälle eli jää nähtäväksi kuinka paljon maltankaan vain olla...
Kappas, viimeinen tunti on jo alkanut ja taitaa olla aika katsoa päivän ensimmäinen HIMYM-jakso! Kova sana, sillä esim. eilen katsoin valehtelematta varmasti reilut kymmenen jaksoa, ainakin... :) Tällä vauhdilla neloskausi on pian katsottu – vapiskaa A&A, otan teidät pian kiinni!
Tunnisteet:
mietintämyssy,
normaalius,
pääsykoehulabaloo,
rankkaa raatamista aka työ
tiistai 11. lokakuuta 2011
Meidän mutsi on levoton strutsi
Kutominen on kivaa, mutta kivointa on huristella Transformerilla pitkin poikin kangasta ja kuunnella Leevi and the Leavingsia, siinä on tunnelmaa voin sanoa :)
Tein myös aika köyhiä muffinsseja, siinä ei ollut juuri tunnelmaa.
Tein myös aika köyhiä muffinsseja, siinä ei ollut juuri tunnelmaa.
maanantai 10. lokakuuta 2011
You wonder how, you wonder why
Ei, mulle ei kehittynyt elämää tässä parin päivän aikana vaan mulla ei oo vain ollut aikaa (heh, niin varmaan) ja fiilistä kirjoittamiseen. Sen sijaan olen tuskaillut mitättömän lyhyiden koulupäivien kanssa (mixihän..?) ja kutonut. Kaiken lisäksi innostuin uudestaan rakkaasta rampalapsesta eli aka elokuvaprojektista.
Verottavana seikkana toimii myös Housen 5. tuottari, no can do.
:)
Verottavana seikkana toimii myös Housen 5. tuottari, no can do.
:)
sunnuntai 14. elokuuta 2011
Kaikkea uutta ja ihanaa
Toi otsikko yrittää tosi kovasti olla sarkastinen (kehnosti, tiedän), mutta sisältää myös tän postauksen idean. Eli mitä hitsiä tässä suuressa blogihiljaisuudessa on jäänyt jakamatta koko maailmalle :)♥ Seuraavaksi on siis muodossa iiihana pallolista (niinku ul ja silleen li ah tekis mieli näperrellä vähän koodin kanssa...). Mut AZIAAN:
- Mulla oli sukka kesäloma. En menny mihinkään. Paitsi Raaheen, Tohikseen♥ ja kotiin. Ja pysyin jälkimmäisimmässä pleississä hyyvin pitkään
- Sain ajokortin ja opettelen nyt ajamaan kaara ominpäin. Kaikkea sitä sattuu ja tapahtuu, mutta nokka vaan kurviin, touhuillaan pienempää vaihdetta ja mennään kohti uusia jännittäviä seikkailuja ("OHO, miten se nyt näin kävikään..?"). Me ♥ Car
- Mulla alkoi koulu ja abivuosi. Tajusin myös että uskontoa pitäis ehkä lukea, eikä vain ajatella lukevansa. Aikaa on vielä, mielenkiintoa jä kärsivällisyyttä..? :)
- Oon kattonut Sinkkuelämää paljon. Tällä hetkellä oon 4 tuottarin 5 jaksossa. Selittää ehkä edellisen pallon tuskailua.
- Mun isä liittyi FB'iin. Hyvin jännää...
maanantai 31. tammikuuta 2011
Bonjour!
Päivän saldo:
Krhm, missäs viipyykään uskonto & koeviikkostressaus...
- noin ∞ torkutusta, kolme kännykkäherätystä ja jälleen yksi myöhästyminen - mainio aamu siis
- opponoitu tutkielma (ne arvosteli mun beibiä :'(()
- suullista sönkköilyä tunti
- kirjallista samanlaista kaksi tuntia, aka lukitestit...
- TANSSIT - ja taas sitä kirotun jive'a, me no likey
- assissonin apuna @ paka-puoli
- eka ajo, taas meni yks hyvä valttikortti "en ole koskaan"-peliin. Dummit.
- muffinsseja!
Krhm, missäs viipyykään uskonto & koeviikkostressaus...
![]() |
| Nelli |
maanantai 17. tammikuuta 2011
Vika on tietenkin aina minussa
np. PMMP - Matoja
En ole nyt vähään aikaan jaksanut mitään kirjoitella, olen ollut ainakin tämän viikonlopun ihan muualla kuin kotona. Niin tai no, perjantai kyllä meni mähöillessä kotona ilman mitään tekemistä :D Mutta lauantai ja sunnuntai on sitten ihan eri juttu.
Lauantaina oltiin aamusta alkaen Rovaniemellä pukua tsekkailemassa. Piti ostaa liivit ym. sälää sovitusta varten ja kengätkin piti olla, pituudesta otettiinkin vähäsen pois. Ostettiin myös kultaiset hanskat, en oo kyllä vielä ihan varma että tuunko käyttämään niitä... Mutta sen jälkeen kerkesi hyvin shoppailemaan :p Niin tai no, mun ostokset oli lopulta tollaiset pienet ristikorvakorut (alennuksessa 1,75€), tekoripset (3,95€, tansseja ajatellen) ja ranskalainen manikyyri -setti (3,95€). Oon aika tyytyväinen noihin risteihin, mutta eteenkin noihin kynsijuttuihin. Pitkällisen viilauksen jälkeen sitten päätin kokeilla tuota oikeaan peukalonkynteeni (joka on tällä hetkellä parhaimmassa kunnossa) ja ihan kivaltahan se näyttää. Kunhan nuo muut kynnet kasvaa niin sitten niitäkin voi laitella, jei.
Takaisin tultuani lähdin melko heti Sannalle, käytiin saunassa ja värkkäiltiin aika myöhään, joten aamulla ei oikein kirkkoon jaksanut lähteä. Sitten vaan vasta leiriltä saapuneen Juliksen (huomatkaa kehittämäni uusi lempinimi!) tykö aikaa viettämään parien päikkäreiden ja puolikkaan pitsan parissa. Oli muuten eka "kunnon" ateria sitten yli vuorokauteen mulle, olin syönyt 28h aiemmin hesessä kanatortilla-aterian! Eli aika hunningolla oon ollut viikonlopun, shame on me. En edes jaksanut lähteä uimaan uintirästejä pois vaan nukuin :3
Niin ja tarkkasilmäisimmät eivät varmasti huomanneet sanaa "opiskelu" oikein missään, eli sitä paikkailen nyt tässä yöllä vielä. Oon ollut niin laiska :<
PLUS kuunnelkaa PMMP - Se vaikenee joka pelkää suunnilleen neljän minuutin kohdalta eteenpäin, ah <3
En ole nyt vähään aikaan jaksanut mitään kirjoitella, olen ollut ainakin tämän viikonlopun ihan muualla kuin kotona. Niin tai no, perjantai kyllä meni mähöillessä kotona ilman mitään tekemistä :D Mutta lauantai ja sunnuntai on sitten ihan eri juttu.
Lauantaina oltiin aamusta alkaen Rovaniemellä pukua tsekkailemassa. Piti ostaa liivit ym. sälää sovitusta varten ja kengätkin piti olla, pituudesta otettiinkin vähäsen pois. Ostettiin myös kultaiset hanskat, en oo kyllä vielä ihan varma että tuunko käyttämään niitä... Mutta sen jälkeen kerkesi hyvin shoppailemaan :p Niin tai no, mun ostokset oli lopulta tollaiset pienet ristikorvakorut (alennuksessa 1,75€), tekoripset (3,95€, tansseja ajatellen) ja ranskalainen manikyyri -setti (3,95€). Oon aika tyytyväinen noihin risteihin, mutta eteenkin noihin kynsijuttuihin. Pitkällisen viilauksen jälkeen sitten päätin kokeilla tuota oikeaan peukalonkynteeni (joka on tällä hetkellä parhaimmassa kunnossa) ja ihan kivaltahan se näyttää. Kunhan nuo muut kynnet kasvaa niin sitten niitäkin voi laitella, jei.
Takaisin tultuani lähdin melko heti Sannalle, käytiin saunassa ja värkkäiltiin aika myöhään, joten aamulla ei oikein kirkkoon jaksanut lähteä. Sitten vaan vasta leiriltä saapuneen Juliksen (huomatkaa kehittämäni uusi lempinimi!) tykö aikaa viettämään parien päikkäreiden ja puolikkaan pitsan parissa. Oli muuten eka "kunnon" ateria sitten yli vuorokauteen mulle, olin syönyt 28h aiemmin hesessä kanatortilla-aterian! Eli aika hunningolla oon ollut viikonlopun, shame on me. En edes jaksanut lähteä uimaan uintirästejä pois vaan nukuin :3
Niin ja tarkkasilmäisimmät eivät varmasti huomanneet sanaa "opiskelu" oikein missään, eli sitä paikkailen nyt tässä yöllä vielä. Oon ollut niin laiska :<
PLUS kuunnelkaa PMMP - Se vaikenee joka pelkää suunnilleen neljän minuutin kohdalta eteenpäin, ah <3
torstai 16. joulukuuta 2010
Hallitsematonta tuskailua
Nimittäin minulla oli tänään hammaslääkäri.
Joskus ala-asteen hämärissä varmasti kaikilla oli jonkinmoinen hammaslääkäripelko (dentofobia), mutta ainakin mulla se laantui sitten myöhemmin ja nyt voin jo purra hammasta yhteen (kuvainnollisesti) ja kestää sen kuin nainen. Mutta tänään oli kyllä sen luokan kauhunhetkiä, että huhhuh! Jos viisaudenhampaan poisto kuuluu omaan kokemuspiiriisi niin voit varmasti ymmärtää tuskaani...
Mutta se siitä. Nada, zip nothing. Turha levittääb enää yhtään enempää kauhutarinoita kyseeseen aiheeseen liittyen, voin vain sanoa että sattui ihan prkleesti ja olen varsin onnellinen, että se on ohi!
Mutta niin, ei kai mulla muuta... Kuinka tylsä ihminen mä oikeesti oon?
Joskus ala-asteen hämärissä varmasti kaikilla oli jonkinmoinen hammaslääkäripelko (dentofobia), mutta ainakin mulla se laantui sitten myöhemmin ja nyt voin jo purra hammasta yhteen (kuvainnollisesti) ja kestää sen kuin nainen. Mutta tänään oli kyllä sen luokan kauhunhetkiä, että huhhuh! Jos viisaudenhampaan poisto kuuluu omaan kokemuspiiriisi niin voit varmasti ymmärtää tuskaani...
Mutta se siitä. Nada, zip nothing. Turha levittääb enää yhtään enempää kauhutarinoita kyseeseen aiheeseen liittyen, voin vain sanoa että sattui ihan prkleesti ja olen varsin onnellinen, että se on ohi!
Mutta niin, ei kai mulla muuta... Kuinka tylsä ihminen mä oikeesti oon?
Tunnisteet:
blah,
normaalius,
sekalaista vinkumista,
tuska
maanantai 6. joulukuuta 2010
J'aime...
Täytyy tietenkin heti ensimmäisenä sanoa, kun se ajankohtaista on, että itsenäinen Suomi on tosi påp! Onnea siis meille kaikille, etenkin mulle tuli aika suuri arvostus kun katsoin Tuntemattoman sotilaan tänään (ihme kyllä en ole koskaan aikaisemmin saanut tuota eeposta katsottua kokonaan, oli jo aikakin).
Mutta, eipäs se nyt tämän postauksen tärkein pointti ole, ajattelin nimittäin listata asioita ja esineitä, joista pidän erityisen paljon. Ja totta kai kuvien kera, tämä blogi on ollut ihan liian täynnä mun harakanvarpaita (ainakin henkisiä sellaisia), nyt laitetaan vähän värejä peliin!
1. Järjestely - vaikka mun huone kertoo ihan muuta, niin mun täytyy tunnustaa, että mä olen oikeasti aika järjestyksenhaluinen ihminen. Ainakin jos kyseessä ovat paperit, rakastan erinäisten papereiden järjestelyä kansioihin (krhm, tiettyjä muistoja menneisyydestä, kuten VV, Oliivi ja Polar Bear... ;D). Lukioaikana mun kokeet ja todistukset ovatkin löytäneet paikkansa isosta mustasta kansiosta, jossa järjestys on tarkka!
2. Kortit - tämä keräily'harrastus' alkoi noin kaksi vuotta sitten, kun Tiimarissa myytiin jopa 2 cnt:in hinnalla tyylikkäitä vanhoja kortteja, joita sitten haalin itselleni. Nyt olen innostunut etenkin taidekorteista, kuvassa pari korttia Ateneumista, jossa kävin syksyllä kun olin Helsingissä. Niin ja siis, tässä ei suinkaan ole kaikki, mulla on sellainen noin 5cm korkea pino näitä vielä ja lisää tulee ;) Loukkaannuin suuresti, kun tyyppi oli heittänyt roskiin sille lähettämiäni kortteja, joten näitä kaunokaisia lähtee vain harvoille ja valituille tyypeille!
3. Korut - oh my darlings, I love you all <3 Kuvassa rakkaimpia korviksiani, etenkin pikkupöllöt (ei näy) ja ruusunapit (mustat oikealla) ovat ihania. Pidän aidon näköisistä, mutta ei kuitenkaan niin aidoista koruista, muoviset helyt eivät innosta. Korvikset ovat erikoisalaani, muut korut ei niinkään, rippiristin hukkasin :( Huonona puolena onkin se, että olen niin huono säilyttämään näitä turvassa, olen hukannut monet hyvät korvikset. Etenkin äidin viipurin rinkilöiden katoaminen on omatunnollani, ajattelin ostaa sellaiset uudet salaa ilman että äiti huomaa...
4. Huivit - panostan takissani enemmän siihen lämmittämiseen kuin ulkomuotoon (olen todellinen vilukissa), joten koristan olemustani erilaisilla huivilla. Olen ihastunut näihin venäläistyylisiin 'mummohuiveihin'. Itse asiassa kummatkin huivini ovat aika vanhoja, toinen on saatu äidiltäni ja toinen mummiltani, eli aika mummohuiveja ne minulla ovatkin :D Nyt ei vain pysty käyttämään näitä, kun on niin kylmä villakangastakilla (ainakin aamulla pyöräillessä!), eivätkä nuo oikein istu toppatakkiin, harmi :(
5. Helmi-kisu - viimeisenä, mutta rakkaimpana sitten meidän perheen karvainen tuholaisvauva, joka pitää ääntä, jotta pienintä ei unohdettaisi! Sylikissa, joka kehrää melkein yhtä kovaa kuin maukuukin. Sinkoilee ympäriinsä ja tykkää tappelemisesta Nelli-siskon kanssa. Tein atk02-kurssin harjoitustyönä Helmille kotisivut, kliketiklik.
Njoo, näitähän löytyisi vielä paljon lisää, etenkin vaatteiden saralta, mutta ajattelin tehdä vähän myöhemmin postauksen vaatteista. Lempivaatteita on ihan liikaa tähän listattavaksi! :)
3. Korut - oh my darlings, I love you all <3 Kuvassa rakkaimpia korviksiani, etenkin pikkupöllöt (ei näy) ja ruusunapit (mustat oikealla) ovat ihania. Pidän aidon näköisistä, mutta ei kuitenkaan niin aidoista koruista, muoviset helyt eivät innosta. Korvikset ovat erikoisalaani, muut korut ei niinkään, rippiristin hukkasin :( Huonona puolena onkin se, että olen niin huono säilyttämään näitä turvassa, olen hukannut monet hyvät korvikset. Etenkin äidin viipurin rinkilöiden katoaminen on omatunnollani, ajattelin ostaa sellaiset uudet salaa ilman että äiti huomaa...
4. Huivit - panostan takissani enemmän siihen lämmittämiseen kuin ulkomuotoon (olen todellinen vilukissa), joten koristan olemustani erilaisilla huivilla. Olen ihastunut näihin venäläistyylisiin 'mummohuiveihin'. Itse asiassa kummatkin huivini ovat aika vanhoja, toinen on saatu äidiltäni ja toinen mummiltani, eli aika mummohuiveja ne minulla ovatkin :D Nyt ei vain pysty käyttämään näitä, kun on niin kylmä villakangastakilla (ainakin aamulla pyöräillessä!), eivätkä nuo oikein istu toppatakkiin, harmi :(
5. Helmi-kisu - viimeisenä, mutta rakkaimpana sitten meidän perheen karvainen tuholaisvauva, joka pitää ääntä, jotta pienintä ei unohdettaisi! Sylikissa, joka kehrää melkein yhtä kovaa kuin maukuukin. Sinkoilee ympäriinsä ja tykkää tappelemisesta Nelli-siskon kanssa. Tein atk02-kurssin harjoitustyönä Helmille kotisivut, kliketiklik.
| Does this lead to Narnia? |
Njoo, näitähän löytyisi vielä paljon lisää, etenkin vaatteiden saralta, mutta ajattelin tehdä vähän myöhemmin postauksen vaatteista. Lempivaatteita on ihan liikaa tähän listattavaksi! :)
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Eka luukku auki!
Mikä olisikaan parempaa kuin joulukalenterin avaaminen aamulla! Muuten sen jälkeen päivä oli kyllä sheibeä, etenkin matikankokeen osalta (uusintaan vaan :3) ja kaiken kruunasi kahden tunnin kokous oppilaskunnan kanssa, ah! Oli kyl kiva kokous, jag måste säga. Nyt on sitten tällekin jaksolle hommaa luvassa yllinkyllin, ei tosta 35 viikkotunnista saakaan mitään tekemistä ollenkaan :D Noh, itse halusin ja itse teen, vaikka sitten vähän kompuroiden (niin kuin koskaan niin tekisi, krhm...).
Otin kuvan tosta mun hienosta sinisestä Muumi-joulukalenterista, mutta en nyt just löydä sitä piuhaa niin ei voi siirtää sitä :< Aikaisemminhan se on ollut mitä kätevimmässä tietopaikassa, eli lattialla, mutta äiti on mennyt sörkkimään. No ei, kiva vaan että edes joku jaksaa järjestellä tätä huonetta. Pitäs kyllä oikeasti heittää hulluna vaatteita menemään, vois hommata kirpparilta pöydän vaikka pariksi viikoksi ja kattoa meniskö. Vaikka tosta kulman takaa tai sitten kaupungilta. Jos sais edes sen pöytähinnan takas niin olis aika jees. Kun valkkais tarpeeksi hyvin ja laittais tyylikkäästi niin eiköhän alkais menemään. Kun itse on tällainen kirpparien vakikävijä niin on kyllä aika hyvin tiedossa millainen houkutteleva pöytä on, sopivasti valikoituja ja nätisti laitettuja vaatteita, eikä mitään sekavaa kokoelmaa villahousuista häämekkoihin samalla rekillä (näitäkin näkee...).
Mutta juu, pitää mennä leffaa katsomaan Nünalle, äitin kyytillä, joka lähtee suunnilleen NYT. Eli sayonara, cya soon! :)
Otin kuvan tosta mun hienosta sinisestä Muumi-joulukalenterista, mutta en nyt just löydä sitä piuhaa niin ei voi siirtää sitä :< Aikaisemminhan se on ollut mitä kätevimmässä tietopaikassa, eli lattialla, mutta äiti on mennyt sörkkimään. No ei, kiva vaan että edes joku jaksaa järjestellä tätä huonetta. Pitäs kyllä oikeasti heittää hulluna vaatteita menemään, vois hommata kirpparilta pöydän vaikka pariksi viikoksi ja kattoa meniskö. Vaikka tosta kulman takaa tai sitten kaupungilta. Jos sais edes sen pöytähinnan takas niin olis aika jees. Kun valkkais tarpeeksi hyvin ja laittais tyylikkäästi niin eiköhän alkais menemään. Kun itse on tällainen kirpparien vakikävijä niin on kyllä aika hyvin tiedossa millainen houkutteleva pöytä on, sopivasti valikoituja ja nätisti laitettuja vaatteita, eikä mitään sekavaa kokoelmaa villahousuista häämekkoihin samalla rekillä (näitäkin näkee...).
Mutta juu, pitää mennä leffaa katsomaan Nünalle, äitin kyytillä, joka lähtee suunnilleen NYT. Eli sayonara, cya soon! :)
perjantai 29. lokakuuta 2010
LEX.
Lakia sitä vaan luetaan, niin innokkaana että ei nukkumaan ehditä. Eh, jossain rinnakkaisuniversumissa varmaan. Vasta nyt sain läksyt tehtyä, tai oikeestaan tehtävät jotka piti jo tunnilla tehdä. Ei kantsi lusmuilla :( Muutenkin oon ihan cuzessa atm näiden mun koulujuttujen kanssa, eikä pelkästään koulun kanssa! Sen lisäksi olis nettisivujen päivitystä, tutorointia, kirjalliskerhoa, kuvisdiplomia ja jtn tosi noobia muuta elämääkin. Huoh, miksi olen niin huono. :(
Mutta! Tänään olin uimassa med tyyppi, oli kivaa. Okei, värkkäsin aluksi ihan liikaa, mutta lopussa päästiin ihan uimaankin. Uin vain 500m, kun tuo oli jo väsynyt ja kellokin oli jo vaikka mitä. Ens kerralla kilsa! :) Sitten vain syömään chilitonnikalanuudeleita (<3) ja pikapikaa Ainolle soluilemaan. Oli kivaa, mukava porukka ja kiva pohtia asioita (ja eksyä välillä jonnekin ihan muualle). Mutta käytännössä tuo on tosi paljon sellaista 'uskonnollista rupattelua', eli ei aina jutella mistään maitamyllertävästä ja syvästivaikuttavista asioista, vaan sellaisista arkisemmista ja läheisimmistä jutuista, aika pienistä hommista. Ja ennen kaikkea saadaan kerran viikossa tehopiikki Jumalan sanaa aivoihin sulateltavaksi :) Kiva on siis tuo systeemi, paljon parempi ja etenkin rohkaisevampi (ainakin mulle) kuin normi raamis, ne alko niiin maistua puulta. Voi jopa sanoa jotain, yleensä aika paljonkin, eikä tarvi miettiä mitä muut nyt ajattelee, kun mä nyt aattelen näin ihan väärin...
Ääf, kello on paljon... Pitäs vielä enkkua vähän käydä läpi ja sitten uinumaan ansaituille unille :) Tulevaisuus mietityttää, mutta ei ole kuitenkaan ihan täysi musta peikko siellä jossain. Mutta se tulee lujaa ja iskee täysillä naamaan :s
PS. Se kaveri joka löytää tämän blogin omin nokkinensa saa rispektit. Ne vaan on aika uusavuttomia googlettelijoita, että varmaan turhaa huhuilen tässä. Huhuilemisesta puheenollen, pöllöleffa oli hyvä! Owlz, ja patupöllö! <3 Tuli hyvä fiilis jo tosta trailerista, musta se oli hyvä leffa :)
Mutta! Tänään olin uimassa med tyyppi, oli kivaa. Okei, värkkäsin aluksi ihan liikaa, mutta lopussa päästiin ihan uimaankin. Uin vain 500m, kun tuo oli jo väsynyt ja kellokin oli jo vaikka mitä. Ens kerralla kilsa! :) Sitten vain syömään chilitonnikalanuudeleita (<3) ja pikapikaa Ainolle soluilemaan. Oli kivaa, mukava porukka ja kiva pohtia asioita (ja eksyä välillä jonnekin ihan muualle). Mutta käytännössä tuo on tosi paljon sellaista 'uskonnollista rupattelua', eli ei aina jutella mistään maitamyllertävästä ja syvästivaikuttavista asioista, vaan sellaisista arkisemmista ja läheisimmistä jutuista, aika pienistä hommista. Ja ennen kaikkea saadaan kerran viikossa tehopiikki Jumalan sanaa aivoihin sulateltavaksi :) Kiva on siis tuo systeemi, paljon parempi ja etenkin rohkaisevampi (ainakin mulle) kuin normi raamis, ne alko niiin maistua puulta. Voi jopa sanoa jotain, yleensä aika paljonkin, eikä tarvi miettiä mitä muut nyt ajattelee, kun mä nyt aattelen näin ihan väärin...
Ääf, kello on paljon... Pitäs vielä enkkua vähän käydä läpi ja sitten uinumaan ansaituille unille :) Tulevaisuus mietityttää, mutta ei ole kuitenkaan ihan täysi musta peikko siellä jossain. Mutta se tulee lujaa ja iskee täysillä naamaan :s
| Jollain oudolla tavalla niin söpis :3 (karvainen Voldemort <3) |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

