Nyyhkypyyhky

Liian monta syytä turhautua, vain yksi päivä

- liikaa tenttejä (viisi!) kolmessa päivässä

- yksi essee, yksi luentopäiväkirja, 0 mielenkiintoa

- enemmän tunteja koulussa kuin yöunia

- liikaa vammasia ajoissa olevia bussikuskeja

- liikaa sosiaalista aktiviteettia ja ahdistavia hetkiä

Karvinen puhuu harvinaisen totta, mutta voisin liittää tuohon aika monta päivää kaveriksi.

Tämä viikko tulee oleman yksi elämäni hirveimmistä, trust me…

My feelings, exactly.

Ekan esseen palautus sunnuntaina...

Tuska.

ARGH, ärsyttää ja väsyttää samalla kerralla. Olo on kuin kastemadolla ja homma ei todellakaan toimi. Työpäivä pitkästä aikaa, mutta olen alkanut epäillä kaikkea: kannattaako historian opiskelu, olisiko minusta mihinkään muuhun kuin opettajaksi ja onko opettajan työ näin TYLSÄÄ. Tuntuu inhottavalta olla sijaisena kun tekee perus sijaishommia eli teettää itsenäistä työtä koneen tai kirjan ääressä. Puuduttavaa, tiedän, ja se ärsyttää suunnattomasti. Toisaalta en voi muutakaan, sillä oma tieto ei riitä filosofian tunneille ja Suomen sodat ovat autuaasti unohdettuja. Inhottaa tehdä hommat huonosti ja ennen kaikkea oppilaiden kannalta tylsästi, mutta ei ole muuta mahdollisuutta.

Pääsykokeisiin lukeminenkin laahaa ja olen hyvin usein ollut lähellä luovuttamista. Mitä turhia enää yrittämään kun peli on jo menetetty, eikä mulla muutenkaan mitään mahkuja olisi? Ei näin! Motivaatiota on pitänyt haravoida vähän sieltä sun täältä viime aikoina, mutta onneksi on vielä aikaa. Pitäisi vain saada raahattua itsensä useammin kirjastoon tai nuokkarille, sillä ne ovat sopivan virikkeettömiä paikkoja. Kotona kiinnostavat enemmän tv-sarjat, käsityöt tai muuten vain laiskottelu.

Tangerines - so cheap and juicy!

Jag skulle vilja teckna men det här saken som kallas KIRJOITUKSET är emot mina luster...

Jag skulle också vilja ha dessa skivor, skulle jag få mycketmycket pengar...?

TACKSÅMYCKET!

Ahdistus

Mulla ahdistaa tällä hetkellä moni asia.

• NÄLKÄ! Hyvin ymmärrettävä ja luonnollinen reaktio, mutta jääkaappi on kaukana ja täynnä tyhjää (ainakin sellaista mitä mä söisin)
• KOULU! Tämä sisältää kaiken uusintakokeista läksyihin ja aineenkirjoituksista vastuuhommiin. Tuskaa...
• AUTOKOULU! Joo, huomasin jo että musta ei luultavasti kovin hyvää kuskia ainakaan lähiaikoina ole tulossa ja teoriaakin pitäisi (muka) jaksaa lukea. Ja Petee, mikset sä soita...
•  SYNTTÄRIT! Huomasin että senkin aika olisi tässä kuussa, enkä mä oo mukana yhtään! Synttärit ei saa tulla huomaamatta, se on ihan tyhmää, hmph. Kaiken lisäksi vielä autokoulun finaali alkaa sitten samalla lähestymään...

lopuksi vielä se kaiken tiivistävä, eli

• ELÄMÄ !!!

Kakkukatastrofi

Ei voi sanoa muuta kuin %&"#%#!

Siinä meni juustokakku, toivottavasti edes toinen onnistui...

Oi ihana huhtikuu

Tämä kuukausi on kyllä siitä jännä, että oon ollut sairaana ihan hullun pitkään. Nimittäin nyt vaikuttais siltä että kuumeen selätettyäni olis väijymässä vielä muitakin kivoja juttuja. Tämä timanttinen trio, eli silmä-, korva- ja poskiontelon tulehdus. Akuuteinpina tällä hetkellä silmät.

Tein muuten tänään (joo, sairaana) hyvää tonnikalapastaa :) Se oli tositosi namia, täytyy tunnustaa. Ohjetta ja kuvaa voisin pukata tulevaisuudessa, sillä tätä kokataan varmana useasti tulevaisuudessa. Uutena ohjeena kiinnostaisi tortillalasagne ja pääsiäiseksi voisin leipasta juustokakun tai useammankin, kun spesiaalimenoa kaivattaisiin. Ja juustokakku on hyvää, namsk.

Joo, eikä syöty tänään Aino-jätskiä. I deny! (joo peba vaan leviää hyvää tahtia näillä sapuskoilla...)

It's a hideous day

Äff, täytyy kyllä vähän nostaa itseään niskasta ja raahautua koneen äärelle, vaikka olo onkin aika tällainen. Eli ilmeisesti mun villi pyöräilyviikonloppu ei mennytkään ihan putkeen, ainakaan seuraamusten kannalta... Ehkä pitäisi etsiä se pipo ja käyttää sitä mukisematta toukokuun loppuun, kiitos Lapin kevään. No, nyt kärsin taas pitkästä aikaa sohvan pohjalla. Kuumetta oli parhaimmillaan 37.8 astetta, eikä olo ollut häävi, mutta onneksi on ihana miekkonen (joka tuo keksejä!) ja ihan kiva kissa (joka maukui itsensä lopulta uneen siinä parin tunnin jälkeen).

Aamulla heräsin tähän kivaan tiistaipäivään siinä kahdeksan aikaan, ihan tukossa ja kiiruhdin sitten lukion vaalitenttiin. Ehdokkaita oli kuusi, kaikista suurista puolueista Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Olin itse ollut mukana keksimässä kysymyksiä ja ihan muutenkin oli mielenkiintoista tutkailla ehdokkaita muualtakin kuin lehtien sivuilta, vaikka itse ei ole vielä ihan äänestysiässä. Keskivaiheilla meininki meni kyllä sitten tylsäksi, sillä ehdokkaat vastasivat todella pyöreästi ja pitkäveteisesti, niiden rinnalla lyhyiden ja ytimekkäiden pointtien arvostus nousi kyllä heti. Toisaalta lyhyt miettimisaika ei anna armoa ja jotkut eivät vain pysy mukana. Sanavalmius on pop.

Mutta jos pelkästään näiden ehdokkaiden luoman mielikuvan ja esiintymisen perusteella, eikä puolueeseen liittyen, olisi äänestettäväksi varmaan itsellä valikoitunut perussuomalainen tai kristillisdemokraatti. Etenkin persujen edustaja onnistui vakuuttamaan minut pelkillä pointeillaan ja olemuksellaan, nuori nainen kun ei vastaa kuvaa keski-ikäisistä pönöttäjämiehistä, millaisiksi persut kuitenkin yleensä mielletään. Mutta hyvä etten saa äänestää vielä, valitsisin ehdokkaani varmaan väärillä perusteilla. Ja mielikuvani puolueista eivät ole vielä niin vankalla pohjalla, että voisin kohdistaa ääneni myös koko puoleelle.

Mutta niin, vielä tästä päivästä. Voin sanoa, että sairaana telkkarin katsominen on kyllä niin pop, sillä aivot kiehuu jo niin paljon valmiiksi ja äo on miinuksen puolella, että kaikki lifestyle-ohjelmat uppoa kyllä syvimpiin sopukoihin. Niinpä olen tänään nähnyt viidet eri häät, sekä tsiljoonittain hääpukuja à la America. Että juu, on tekemistä. Niissä voi kuitenkin välissä lepuuttaa silmiäänkin, sillä ne ohjelmat ei ole ihan kaikkein naulitsevimpia. Eli välissä saattoi torkahtaa ja herätä vieläkin pahempaan oloon. Kaikinpuolin siis kovin ihanaa, eikö totta? ;)

// Mutta viime sunnuntain aamupäivä oli kyllä such a beautiful day, U2 kera tottakai. Kirkkokahvien sijasta kirkkokruisailut, jej!

Se on taas

alkaa koolla loppuu oohon, sisältää mm. yhteiskuntaoppia, englantia ja matikkaa. Tuska.

Tutkiskelemista

On kyllä ollut mitä ihastuttavin viikonloppu, tehnyt kaikkea jännää. Eli joo, oon siis ollut melkein kaikki päivät koneen edessä vaan raapustelemassa tutkielmaani aiheesta Darfurin kriisi. Voin sanoa että ei ole mikään helpoin juttu, ois pitänyt valita joku helppo Korea tai jotain. Afrikkalaisissa kriiseissä kun taustalla on yleensä noin 2905746*10^14 eri heimoa, joiden suhteet on jostain syystä menneet vähän sekaisin ja sitten on alettu sotimaan. No, ei ihan näin mutta melkein.

Ja oon tehnyt töitä tosi ahkerasti, krhmm...

Oon muuten aika huono tässä, silti koukuttaa! :D

Mutta nyt kuitenkin aletaan olemaan jo loppusuoralla! Nimittäin viimeistä lukua kirjoittelen vielä, toinen alaluku enää jäljellä ja sitten aletaan päätäntöä kirjustamaan. Huomiseksihan tuo pitäis olla ees jossain kunnossa, kun huomenna meillä on opponointi kurssilaisten kesken. Siitä saadun palautteen perusteella sitten pitäis saada urakka ihan finaaliin ja koko tutkielma annetaan sitten myöhemmin täysin viilattuna opettajalle, joka arvostelee sen.

Tällä hetkellä en ole kovin optimistinen hyvän arvosanan suhteen, mutta onhan sitä aieminkin tullut yllätyttyä kun omasta mielestään täysin turhasta aivomössöstä onkin saanut ihan hyvän arvosanan.

Nonni, nyt enää yksi peli bejewelediä ja sitten viimeisen luvun lopetus! Sitten voi rentoutua vähäsen :)

/ ainiin, lisään vielä sen että tutkielmaani on tänään edesauttanut erityisen paljon U2:n paras levy, kuuntelin tätä tosi paljon pari vuotta sitten ja onhan se vieläkin ihan briljanttia korvilleni

Hallitsematonta tuskailua

Nimittäin minulla oli tänään hammaslääkäri.

Joskus ala-asteen hämärissä varmasti kaikilla oli jonkinmoinen hammaslääkäripelko (dentofobia), mutta ainakin mulla se laantui sitten myöhemmin ja nyt voin jo purra hammasta yhteen (kuvainnollisesti) ja kestää sen kuin nainen. Mutta tänään oli kyllä sen luokan kauhunhetkiä, että huhhuh! Jos viisaudenhampaan poisto kuuluu omaan kokemuspiiriisi niin voit varmasti ymmärtää tuskaani...


Mutta se siitä. Nada, zip nothing. Turha levittääb enää yhtään enempää kauhutarinoita kyseeseen aiheeseen liittyen, voin vain sanoa että sattui ihan prkleesti ja olen varsin onnellinen, että se on ohi!


Mutta niin, ei kai mulla muuta... Kuinka tylsä ihminen mä oikeesti oon?

Inspaa inspaa

Tekis mieli tehdä jotain, eikä ihan sitä tavanomaisinta (eli koneella olemista), vaan kaikkia kivoja juttuja kankaasta ja langasta! Aika outoa mulle, joka vihaa ompelemista (tai ainakin sitä kirottua konetta) ja on aika laiska saamaan valmiiksi neuletöitään. Mutta tänään jo repäisin ja kokeilin virkata tuollaisen sydämen, ohje oli Suuri käsityö -lehden lahjaliitteessä. Ja mikäs siinä, ei kestänyt kauaa :) Pitää vielä päätellä nuo irtolangat ja silittää tuo ihan sydämen muotoiseksi, nyt se on vielä vähän muotopuoli.

Ruttusydän

Tänään oli muuten THE hammaslääkäri day, viisaudenhampaat veks 2/2. Tai siis olis ollut mutta kun mun yhdessä kulmahampaassa oli hullun kokoinen reikä, melkein hermossa asti :s Se sitten pelastettiin (toivottavasti) tänään. Säästyin siis suurimmilta kärsimyksiltä, tosin tonkin paikkaus oli aika suuri opereissöni, että ei mikään iisibiisi reissu kuitenkaan ollut. Nukuin sitten solunkin ohi, oli vähän kipeä toi leuka ja koko poski. Sain myös tietää, että löytyis vielä kaksi muuta reikää :)) Onneksi nyt on vielä puoli vuotta aikaa ennen kuin tarvii maksaa tosta lystistä (lue: kidutuksesta). Mutta joo, en usko että mun hamppilääkärireissu on niiiin mielenkiintoista, että siitä kannattaisi tarinoida yhtään sen enempää :D // Paitsi se täytyy sanoa, että siinä kaiken porauksen keskellä pidin paniikin loitolla toistelemalla pääni sisällä jotain ruotsinkielisiä fraaseja. Huvittavaa, mutta toimi varsin hyvin :DD Ja samalla myötäelin tyypin tuskaa, sillä kun oli ruotsin suullinen koe just samaan aikaan. Ja läpi meni!

Muttas muttas, kävin kuitenkin tänään kirpparilla! Viime kerrasta onkin huimasti aikaa, öh, varmaan viikko. Ja silloinkin mukaan tarttui suunnilleen samoja juttuja kuin nytkin. Ai mitä? No kirjoja totta kai! Olen nyt saanut kirjojenlukemistahtini jotenkin sytytettyä ja haalin mielenkiintoisia ja halpoja kirjoja hyllyyni, joka jo nyt ratkeilee liitoksistaan. Mutta tänään löysin jotain, joka pitää lukea, klassikko. Eli Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Hintaa oli huimat 2€, joten ostamisella ei ollut suurta kynnystä. Voisi sitten jotain sanoa kys. kirjasta, kunhan sen saan luettua (502 sivua, ihanan pitkä <3).

Muutkin kuvassa olevat kirjat ovat kirpparilta, itse asiassa Särkikankaan kirppikseltä, josta en niin paljon pidä, mutta se sattuu nököttämään melkein naapurissa :D Mutta kirjoja sieltä löytyy hyvin ja toisinaan vaatteitakin. Ykkösvaatekirppikseni on kuitenkin kaupungilla sijaitseva Vuokon kirppis. Mahtavaa käydä sunnuntaina kirkon jälkeen, jotenkin niin rauhallista vaan sukkuloida siellä pöytien välissä. Tälläkin hetkellä päällä sieltä ostettu punainen paita, muistaakseni jotain 2 eurosta 50 senttiin sillä oli hintaa. Pitääkin käydä siellä seuraavana sunnuntaina...

LEX.

Lakia sitä vaan luetaan, niin innokkaana että ei nukkumaan ehditä. Eh, jossain rinnakkaisuniversumissa varmaan. Vasta nyt sain läksyt tehtyä, tai oikeestaan tehtävät jotka piti jo tunnilla tehdä. Ei kantsi lusmuilla :( Muutenkin oon ihan cuzessa atm näiden mun koulujuttujen kanssa, eikä pelkästään koulun kanssa! Sen lisäksi olis nettisivujen päivitystä, tutorointia, kirjalliskerhoa, kuvisdiplomia ja jtn tosi noobia muuta elämääkin. Huoh, miksi olen niin huono. :(

Mutta! Tänään olin uimassa med tyyppi, oli kivaa. Okei, värkkäsin aluksi ihan liikaa, mutta lopussa päästiin ihan uimaankin. Uin vain 500m, kun tuo oli jo väsynyt ja kellokin oli jo vaikka mitä. Ens kerralla kilsa! :) Sitten vain syömään chilitonnikalanuudeleita (<3) ja pikapikaa Ainolle soluilemaan. Oli kivaa, mukava porukka ja kiva pohtia asioita (ja eksyä välillä jonnekin ihan muualle). Mutta käytännössä tuo on tosi paljon sellaista 'uskonnollista rupattelua', eli ei aina jutella mistään maitamyllertävästä ja syvästivaikuttavista asioista, vaan sellaisista arkisemmista ja läheisimmistä jutuista, aika pienistä hommista. Ja ennen kaikkea saadaan kerran viikossa tehopiikki Jumalan sanaa aivoihin sulateltavaksi :) Kiva on siis tuo systeemi, paljon parempi ja etenkin rohkaisevampi (ainakin mulle) kuin normi raamis, ne alko niiin maistua puulta. Voi jopa sanoa jotain, yleensä aika paljonkin, eikä tarvi miettiä mitä muut nyt ajattelee, kun mä nyt aattelen näin ihan väärin...

Ääf, kello on paljon... Pitäs vielä enkkua vähän käydä läpi ja sitten uinumaan ansaituille unille :) Tulevaisuus mietityttää, mutta ei ole kuitenkaan ihan täysi musta peikko siellä jossain. Mutta se tulee lujaa ja iskee täysillä naamaan :s

Jollain oudolla tavalla niin söpis :3 (karvainen Voldemort <3)

 PS. Se kaveri joka löytää tämän blogin omin nokkinensa saa rispektit. Ne vaan on aika uusavuttomia googlettelijoita, että varmaan turhaa huhuilen tässä. Huhuilemisesta puheenollen, pöllöleffa oli hyvä! Owlz, ja patupöllö! <3 Tuli hyvä fiilis jo tosta trailerista, musta se oli hyvä leffa :)

Siivotonta meininkiä

GAAH; täällä ollaan siis siivoamisen merkeissä, mikä ei ole ollenkaan nice! Mun koeviikon aikainen stressini näkyy hyvin vahvasti huoneessani, joka kirjaimellisesti räjähti kun ei jaksanut tehdä oikein mitään. Ja nyt olisi sitten aika korjata jäljet, huoh. No, ainakin sitten kun tulee kotiin takaisin niin pääsee mähöilemään omaan putipuhtaaseen sänkyyn ja vaikka uimaan tuossa lattialla (jota ei yhteen väliin juuri näkynyt, krhm..).

MUTTAS; mä lähden tänään Helsinkiin! Ihihihi, kun on niiiiin jännää. No joo, oon kyllä käynyt siellä monesti, mutta aina vain hujauttanut ohitse, sivulta, yli tai lävitse. Nyt pääsen siis varsinaisesti ekaa kertaa ihan olemaan kys. cityssä, wou! Ja koska olen jo löytänyt ehkä tulevan vanhojentanssipukuni, niin saan rauhan sen etsimisestäkin (mutta ainahan sitä voi katsella :p).

NIIN SIIS; olen tanssimassa vanhojentanssit, pari löytyi, rahaa riittää ja intoa löytyy. Tanssiminen on kivaa (hehehe, ekojen tanssitreenien jälkeen on hyvä sanoa). Ja parihan on aivan perfecto mulle, kunhan ei vain tuskaannuta toisiimme vähän liikaa kun kaikki ei sujukaan kitkattomasti :) Mutta onneksi tämäkin asia järjestyi, mitä parhain päin. Ja ois se ollut tylsää jos olis joutunut katsomaan vierestä kun muut on nätteinä, mä olisin vaan istunut katsomossa ja mässännyt - kuten viime vuonna...

AINIIN; se siivoaminen! :D Au revoir, I'm gone!


// näin myöhemmin voin sanoa, että oli aika siivotonta menoa Helsingissäkin :D PÖLLÖ, KIVIPIIRA, PIIRAS, vai miten se olikaan? :))