Had a b-day

And it wasn't awful!

Happy birthday me! :3

Yellow submarines and pink funiculars

Näin tänä aamuna ilmeisesti niin jännittävää unta sukellusveneistä (jotka eivät kyllä olleet ihan pääosassa) että päätin alitajuntaisesti koisailla tunnin enemmän kuin pitäisi. Seurauksena tietenkin (taas) myöhästyminen Kultur och samhälle -tunnilta, mulla ei oo ollut järin hyvä tuuri tuon kurssin kanssa missään vaiheessa.

Noh, ei siinä muuta kuin aamupalaa nassuun ja tottakai koneelle. Netin pyörteissä huomasin kuitenkin jotain ihan oikeasti kiinnostavaa: John Frusciantelta on tullut uusi levy. Nimeltään albumi on PBX Funicular Intaglio Zone, väriltään marjapuuromaisen vaaleanpunainen ja sisällöltään ilmeisen elektronisvaikutteinen. Varsin kiinnostava tapaus siis. Kokeilin tässä jo koetilata levyä jäbän sivujen nettikaupasta, mutta täytyy pitää mielessä että koskaan ei kannata tehdä mitään leivän voitelemista vakavampaa ennen kello kahtatoista. Sama pätee myös yöaikaan, käänteisesti vain.



Mistakes from Record Collection on Vimeo.

The rockslide of... CLOTHES!

Eei, kiinnostuksesta ei ole nyt kyse. Vaan kirpparista ja erään AaPeen vaatteista. Tänne vaan muiltakin, eeihän tässä vielä mitään :DD

täältä

Sekavaa sösellystä!

Voisin nyt vähän rikkoa tätä (ah niin ihanaa) pikkupostausten sarjaa ja ehkä ihan oikeesti sanoakin jotain. Wohoo :oo

Mun päivä alkoi kaikinpuolin lupaavasti kun heräsin siinä vartin yli kolme isän puhelinsoittoon, aamu siis venyi vähän pitkäksi. Syytä voi mietiskellä ja osatekijä on ainakin edellisen illan nukkumaanmenoaika (vinkvink, tsekkaa edellisen postauksen ajankohta). Ei siis muuta kuin sängystä ylös ja koneen äärelle, jossa aikaa kului n. 45 minuuttia. Noin kymmentä vaille neljä tajuan, että vartin yli pitäisi olla nuokkarilla ja linja-auton sisäpuolella, matkalla kohti The Roadin keikkaa Sodankylässä. Mission impossible ehkä normi naisihmiselle, mutta ei mulle. Kerkesin itse asiassa käymään kaupassakin :D

Matkalla Sodankylään viihdytin itseäni (en tällä kertaa siis kanssamatkustajia) kirjan lukemisella. HOO, kuinka täydellistä oikeasti on kun voi oikeasti lukea jotain aivan muuta kuin uskontoa ja ruotsia. Matkalukemisena mulla oli Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia, jossa pääsin ihan mukavasti alkuun. Ensin elokuvan katsoneelle kirjan lukeminen on ihan viihdyttävää, mutta onhan se kivempaa lukea eka kirja ja sitten vasta katsoa elokuva. Hieman samanlainen tilanne on True Bloodin kanssa: kahdeksan osaa killuu kyllä jo kirjahyllyssä, mutta mielummin ehkä kuitenkin katson HBO:n täydellistä sarjaa kuin tapailen hieman kömpelöä englantia kirjasta. Tämä on kuitenkin vain yksi poikkeus, edelleen odotan sitä että saan luettua (tai edes aloitettua) Enkelit ja demonit -kirjan ja voin sitten katsoa kys. kirjasta tehdyn elokuvan Jiikkösen kanssa. Sitä odotellessa.

MUTTA NIIN! Keikka oli mitä mainioin ja omena (+ KYLMÄ TONNIKALAPITSA!!!!) piti mut pystyssä keikkariehumisen keskelläkin. Sarastekin oli ihan jees, en kuitenkaan vakuuttunut niin paljon että harkitsisin edes levyn ostoa. Roadin kanssa mietin tovin jos toisenkin, mutta en sitten kuitenkaan lunastanut levyä itselleni. Ehkä joskus toiste. Mieleen jäi kuitenkin rakastavan riehuva fiilis sekä etenkin lyhyenlyhyt raamattuopetus. Kiitos kuuluu siis ennen kaikkea Jumalalle, kiitti niinku kaikesta, etenkin niistä ylikivoista kanssariehujoista ♥

Huhhuh, kirjallista sösellystä ja aivopuuroa tässä tuli vyörytettyä netin syövereihin. Nyt voi laittaa nukkumaan hyvillä mielin, saa nähdä heräänkö kirkkoon ://

Jalka ja kirja noin Pelkosenniemen kohdalla

Lopuksi yksi kuva noin viidestä, joita otin tämän päivän reissun aikana. Ei sitten tullut parempia otettua, ikävä kyllä.

Laalaalaalaa

Kiitti Salem-al-Fakirille otsikkoidiksestä, kuvastaa mun mielentilaa %D (kuten myös tuo hymiö)

Väsyttäää ja nukuttaa, mutta ei. Pakko postata, en tiedä edes miksi.

Tämä päivä on ollut kirkkoa, lihapyöryköitä, uintia, höyrysaunaa, tosirottaa&hermannia, golfia, kotia, konetta, silmien särkemistä, junoa, popcornia ja hillumista ihan muuten vaan. Ja pikkaisen uskontoa (mm. pietismiä ja valistusta!).

Välikevennykseksi mun naamaa, ihan vaan piristykseksi.

väsyttääääää

Joo, tais jäädä tää teksti tähän. Sori :<

It's a lovely day

Sunnuntait ovat aina olleet mun suosikkeja, ainakin siitä lähtien kun aloin käymään nuokkarilla ja kirkossa (ai käykö joku oikeesti siellä..? JOO). Sunnuntait ei nimittäin ole yhtään täydellisiä lepopäiviä, ellei puoliunissaan aamutuimaan ole raahautunut jumikseen heräilemään. Etenkin mun kaltaiselle iltakukkujalle ja aamunukkujalle on aika tuskaa nousta ennen kahtatoista, mutta pitää vaan yrittää repiä itsensä ylös. Joskus se onnistuu, joskus ei.

Mutta mun pointti oli se, että sunnuntai on ihan normi päivä, jos sitä ei aloita kunnolla. Sunnuntaijumis on yhtä tärkeä kun aamupalakin. Siltä ei ehkä tunnu just silloin kun herää, mut pian huomaa et ei jaksa!

Niin ja ah, mä täällä katson Sex and the City'n ekaa tuotantokautta, eikä tunnu pienintäkään omatunnon nipistystä, vaikka en ookaan nenä kiinni ruotsin kirjassa. Se on täydellistä!

It's a hideous day

Äff, täytyy kyllä vähän nostaa itseään niskasta ja raahautua koneen äärelle, vaikka olo onkin aika tällainen. Eli ilmeisesti mun villi pyöräilyviikonloppu ei mennytkään ihan putkeen, ainakaan seuraamusten kannalta... Ehkä pitäisi etsiä se pipo ja käyttää sitä mukisematta toukokuun loppuun, kiitos Lapin kevään. No, nyt kärsin taas pitkästä aikaa sohvan pohjalla. Kuumetta oli parhaimmillaan 37.8 astetta, eikä olo ollut häävi, mutta onneksi on ihana miekkonen (joka tuo keksejä!) ja ihan kiva kissa (joka maukui itsensä lopulta uneen siinä parin tunnin jälkeen).

Aamulla heräsin tähän kivaan tiistaipäivään siinä kahdeksan aikaan, ihan tukossa ja kiiruhdin sitten lukion vaalitenttiin. Ehdokkaita oli kuusi, kaikista suurista puolueista Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Olin itse ollut mukana keksimässä kysymyksiä ja ihan muutenkin oli mielenkiintoista tutkailla ehdokkaita muualtakin kuin lehtien sivuilta, vaikka itse ei ole vielä ihan äänestysiässä. Keskivaiheilla meininki meni kyllä sitten tylsäksi, sillä ehdokkaat vastasivat todella pyöreästi ja pitkäveteisesti, niiden rinnalla lyhyiden ja ytimekkäiden pointtien arvostus nousi kyllä heti. Toisaalta lyhyt miettimisaika ei anna armoa ja jotkut eivät vain pysy mukana. Sanavalmius on pop.

Mutta jos pelkästään näiden ehdokkaiden luoman mielikuvan ja esiintymisen perusteella, eikä puolueeseen liittyen, olisi äänestettäväksi varmaan itsellä valikoitunut perussuomalainen tai kristillisdemokraatti. Etenkin persujen edustaja onnistui vakuuttamaan minut pelkillä pointeillaan ja olemuksellaan, nuori nainen kun ei vastaa kuvaa keski-ikäisistä pönöttäjämiehistä, millaisiksi persut kuitenkin yleensä mielletään. Mutta hyvä etten saa äänestää vielä, valitsisin ehdokkaani varmaan väärillä perusteilla. Ja mielikuvani puolueista eivät ole vielä niin vankalla pohjalla, että voisin kohdistaa ääneni myös koko puoleelle.

Mutta niin, vielä tästä päivästä. Voin sanoa, että sairaana telkkarin katsominen on kyllä niin pop, sillä aivot kiehuu jo niin paljon valmiiksi ja äo on miinuksen puolella, että kaikki lifestyle-ohjelmat uppoa kyllä syvimpiin sopukoihin. Niinpä olen tänään nähnyt viidet eri häät, sekä tsiljoonittain hääpukuja à la America. Että juu, on tekemistä. Niissä voi kuitenkin välissä lepuuttaa silmiäänkin, sillä ne ohjelmat ei ole ihan kaikkein naulitsevimpia. Eli välissä saattoi torkahtaa ja herätä vieläkin pahempaan oloon. Kaikinpuolin siis kovin ihanaa, eikö totta? ;)

// Mutta viime sunnuntain aamupäivä oli kyllä such a beautiful day, U2 kera tottakai. Kirkkokahvien sijasta kirkkokruisailut, jej!

Bonjour!

Päivän saldo:

• noin ∞ torkutusta, kolme kännykkäherätystä ja jälleen yksi myöhästyminen - mainio aamu siis
• opponoitu tutkielma (ne arvosteli mun beibiä :'(()
• suullista sönkköilyä tunti
• kirjallista samanlaista kaksi tuntia, aka lukitestit...
• TANSSIT - ja taas sitä kirotun jive'a, me no likey
• assissonin apuna @ paka-puoli
• eka ajo, taas meni yks hyvä valttikortti "en ole koskaan"-peliin. Dummit.
• muffinsseja!

Krhm, missäs viipyykään uskonto & koeviikkostressaus...

Nelli