Huokaus. Mä haikailen kaipailua tällä hetkellä, mulla kun ei ole oikein mitään mitä palavasti haluaisin, tehdä tai kokea. Kaukorakkaus tarkoittaa n. 20 minsan pyörämatkaa (jonka taittaa vielä nopsempaan autolla, liiankin usein...), loma meni ja kouluhommissa ei ajatuksia riitä muuhun kuin laiskotteluun, ja aikakin kuluu ihan tarpeeksi lujaa, hyvä että pysyy vauhdissa. Ja kaiken päälle, mun sormi on kipeä! Musta tuntuu, että tällaisesta elämän tuskattomuudesta ja omien hampaiden aikansaannoksesta ei kantsi valittaa liikaa, tulee muuten oikeasti tyhmä olo. Mutta mitä voi, kun kaikissa kivoissa kirjoissa ja biiseissä ois just nyt sellaista inspiraatiota ilmassa. Mä haluan taiteellista tuskaa ja paloa, yhy :((
Nojoo, en halua. Mä vaan yritän revitellä, olen jotenkin niin tylsän tasainen ja ennen kaikkea LAISKA tällä hetkellä. Kirja on luettu (kiitos pelikaanimies!), mutta kummasti tuo matikka ei irtoa päästä. Noh, onneksi on muitakin läksyjä joita tehdä :) Pitäs vaan saada edes pari plussaa haaviin, en halua joutua Mikon lusmuilijalistalle. Minkä sille voi kun on niin pirun hidas viittaus, sieltä kun tietyt kraakkujat ovat liiankin innokkaita tauluilijoita...
Hmph, tuntuu vähän siltä että tästä on tulossa turhan vinetyksen blogi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti